Pikaohje puukon teroittamiseen

Aiomme käsitellä teroittamista blogissamme laajemminkin, mutta ajattelimme kirjoittaa lämmittelyksi ns. pikaohjeen, jonka avulla voi yrittää lievittää terävyysongelmia. Erilaisten terien teroittamisten tekniikat saattavat vaihdella huomattavastikin, joten keskitymme tällä kertaa vain puukon teroittamiseen.

Teroittaminen on unohtumassa oleva tärkeä taito, jota ilman perinteisien työkalujen käyttäminen on täysin mahdotonta - puukko lukeutuu näihin työkaluihin. Käsityönä valmistetun puukon omistajan kannattaa opetella kunnollinen teroittamisen tekniikka, koska vasta silloin arvokkaasta työvälineestä saa kaiken irti.

Käsin teroitettaessa on tärkeää opetella tuntemaan, tai huomaamaan tuntemuksesta erilaisia asioita kuten; teräkulma, terän materiaalin karkaisun kovuus, teroitusvälineen ottavuus jne. Nämä asiat sisäistät lopullisesti vain tekemällä, mutta oppimista nopeuttaa jos pyrit kiinnittämään mainittuihin asioihin huomiota heti alusta lähtien.

Terää on hyvin vaikeata pilata teroitusharjoittelulla, joten rohkeasti vain jynssäämään!

Puukon osat (artikkelin puitteissa tärkeät)

Työvälineistä

Filssi
on suora puukapula, jonka pintaan on liimattu halutun karkeuksinen hiomapaperi (grit-asteikko; mitä suurempi numero, sitä hienompi hiontajälki). Filssi on kohtuullisen helppo valmistaa ja erittäin huokea. Esimerkin kuvissa on käytössä erittäin hienolla hiomapaperilla varustettu filssi (grit 4000), joka soveltuu lähinnä teroituksen viimeistelyyn. Filssejä kannattaa valmistaa kerralla useampi (monella eri karkeudella) teroittamisen eri työvaiheisiin – ne ovat halpa ja toimiva vaihtoehto arvokkaille hiomakiville. Filssin sijaan voi käyttää tasaiselle alustalle asetettuja hiomapaperin palasia, mutta silloin työskentely vaatii enemmän tarkkuutta, koska hiomapaperia on pidettävä tasaisena toisella kädellä.

Parkkinahan palanen tai nahkavyö.

Työvaiheet

• Karkea Hionta
  
• Teroitus
  
• Teroituksen viimeistely
  
• murtoteroitus
  
• Kierteen poistaminen
  

Karkea hionta

Teroittaminen aloitetaan karkeimmalla hiomavälineellä ja siitä siirrytään asteittain hienompaan hiontaan. On tärkeätä että hienompiin karkeuksiin ei siirrytä liian hätäisesti, koska työstä tulee silloin turhauttavan hidasta ja lisäksi on vaarana että terän lape pyöristyy teroitettaessa.

• käytettävä karkeus esim. grit 120
  
• tässä työvaiheessa terästä poistetaan mahdolliset lovet ja lape suoristetaan (vain yksi teräkulma)
  

Aseta puukko lappeelle karkeimman filssin, hiomakiven tai hiomapaperin pinnalle. Puukkoa ei tarvitse painaa työstettäessä rystyset valkoisena, riittää kun ote on napakka. Teroitus tapahtuu hiomalla puukon lapetta edestakaisella (terän suuntainen) liikkeellä.

Hiomista jatketaan kunnes terän kääntöpuolelle on muodostunut koko teräpituudelle kynnellä raaputtamalla havaittava "purse", eli rösöreuna. Tästä purseesta tiedät että teroitus ulottuu terän huipulle asti. Jos lopetat työstön liian aikaisin, työ hidastuu huomattavasti eikä lopputulos ole välttämättä hyvä. Kun purse on syntynyt, hio terän toisen puolen lape vastaavalla tavalla kuten edellinenkin (syntynyt purse ei tosin välttämättä ole yhtä voimakas). Muista hioa myös puukon kärki huolellisesti! Aloittelijoilta kärjen hiominen jää helposti puolitiehen, vaikka kyseessä onkin tärkeä osa terää. Kärjen hiominen voi tuntua aluksi hieman haastavalta, mutta luonteva liikerata löytyy kyllä, kunhan antaa terän lappeen ohjata kättä luontevasti (käsi nousee ja kääntyy hieman).

Muista olla kärsivällinen. Et saa kallistaa terää terän suuntaan, eli pyrkiä kiirehtimään teroituksen ulottumista terän huipulle. Silloin terästä tulee pyöreä ja puukosta "puuta pelkäävä".

Hionnan voi tehdä myös pyörittävällä liikkeellä, mutta käytännön kokemus on opettanut, että teroituksen edistymisen seuraaminen on helpompaa, kun teroituksessa syntyneet naarmut ovat yhdensuuntaisia.

Teroitus

• Tehdään melko karkealla (grit 240) filssillä
  

Tekniikka on aivan sama kuin karkeammassa hionnassa. Puukko asetetaan hiomavälineen päälle lappeelleen ja lapetta hiotaan kunnes purse siirtyy terän vastakkaiselle puolelle. Purseen siirryttyä hiotaan puukon toinen lape. Sen jälkeen lappeiden hiontaa vuorotellaan koko ajan työstöä keventäen (vähemmän painaen), jolloin hionnan synnyttämä purse pienenee ja teroitus tarkentuu. Muista työstää tässä keventämisvaiheessa kumpaakin teräpuolta yhtä paljon. Kun purse tuntuu enää vain juuri ja juuri huomattavana, eikä teroitus tunnu enää tarkentuvan voit siirtyä hienompaan teroitusvälineeseen, eli teroituksen viimeistelyyn.

Teroituksen viimeistely

• grit 600+ mieltymysten mukaan
  

Viimeistelyhionnan vaiheet ovat samat kuin varsinaisessa teroituksessa, mutta syntyvä purse voi olla jo melko vaikeasti havaittava. Tärkeintä on lähinnä pitää huoli siitä, että terän kumpaakin lapetta hiotaan yhtä paljon. Myös tässä työvaiheessa hiontaa kevennetään työstön edetessä.

Kun viimeistelyhionta on viety tarpeeksi pitkälle terän suu alkaa tuntua, esimerkiksi varovaisesti sormenpäillä kokeilemalla, "purevalta". Tällöin voidaan siirtyä murtoteroituksen tekemiseen.

Murtoteroitus

• grit 600+ mieltymysten mukaan
  

Murtoteroitus on tärkeä työvaihe varsinkin puun työstöön tarkoitetun terän teroittamisessa, koska vaikkakin terä toimii myös ilman murtoteroitusta, on terän huippu kohtuullisen jyrkkä ja helposti taittuva. Murtoteroitus tehdään asettamalla puukko lappeelleen hienon filssin (tai hiomakiven) päälle ja nostamalla teräkulmaa aavistuksen.

Terää pyyhkäistään tässä hieman korotetussa kulmassa filssiä vasten muutamia kertoja: yhtä monta toistoa kummallekin teräpuolelle. On tärkeätä tehdä tämä työvaihe rennosti ja sen kummempia miettimättä, jolloin käsi oppii ottamaan saman kulman melko tarkasti. Jos kulmaa jää arvuuttelemaan on tuloksena melko todennäköisesti useita eri teroituskulmia, jolloin haluttua tulosta ei saavuteta ja terän suu saattaa pyöristyä.

Myös murtoteroitus jättää terän suulle pienen purseen, eli kierteen, joka poistetaan teroituksen viimeisessä työvaiheessa.

Kierteen poisto

Tapahtuu parkkinahkaan tai nahkavyöhön liippaamalla; puukko asetetaan nahan pinnalle lappeelleen ja pyyhitään hamaran suuntaisesti nahkan pintaa vasten terän puolia vuorotellen – kevyesti painaen. Nahka poistaa terästä kierteen, jolloin lopullinen terävyys saavutetaan. Tämä työvaihe on tärkeä myöskin siksi, että terän suulle mahdollisesti jäänyt kierre tylsyttää terän erittäin nopeasti (murtuu irti, jolloin syntyy tylsä kohta). Apuna tässä työvaiheessa voi käyttää kiillotusainetta, mutta se ei ole kuitenkaan välttämätöntä.

Nahkaan liippaamista on hyvä käyttää myös terän ylläpitämisessä, eli silloin kun puukko tuntuu menettäneen parhaimman teränsä, mutta on silti vielä pureva.

---

Tällä tekniikalla ainakin yksi ei niin käsityöihminen onnistui teroittamaan puukkonsa erittäin hyvin vuolevaksi, jopa karvoja katkovaksi.

Kärsivällisyyttä hinkkaamiseen!

Uniikkituotteen toimintakaksikko

kuvat: Vesku